Nykypäivänä tuntuu siltä, että perinteinen mainostoimistojen luova pöhinä ja digitalisaation mukanaan tuoma markkinointiteknologia, data, softa ja koodinrimpsut ovat yhdistyneet ja suurin sekä intohimoisin lätinä keskittyy pelkästään “martechiin”. Ykköset ja nollat sekä tietenkin se pränikkä puhelin taskussa halkaisevat vaikka Längelmäveden ja kiivetään vaikka vuorelle, jotta saataisiin ne hienoimmat tabletit käsiin.
Itse luovaa suunnittelua jopa digiaikana äänekkäästi rummuttavana tyyppinä olen sitä mieltä, että digitaalisen markkinoinnin ytimessä on kuitenkin muutamia peruspilareita ennen kun klikkaillaan nappeja tai “funneloidaan inboundia”. Data ja teknologia ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Ja renkeinäkin huonoja, jos seuraavat perusjutut eivät ole laadukkaasti kunnossa, joten paneudutaanpa.
- Copywriting
Copywriting tarkoittaa käytännössä prosessia kirjoittaa mainos- ja promootiomateriaaleja. Copywriterien kynistä lähtee tekstit niin esitteisiin, verkkosivuille, sähköposteihin, mainoksiin kuin katalogeihin, ja moneen muuhunkin tarkoitukseen, esim. blogeihin. Luotua tekstiä kutsutaan “copyksi”. Toisin kuin uutiset ja muu toimituksellinen teksti, copy pyrkii saamaan lukijan tekemään jotain tai ryhtymään johonkin. Se voi tarkoittaa ostoa tai tilausta, osallistumista johonkin tai muuta kanssakäymistä jonkin tuotteen, palvelun tai yrityksen kanssa. Copywriter tuottaa copya yleensä kaupallisella, myyvällä tarkoituksella.
Digimarkkinointi on tuonut mukanaan termin CTA, eli Call To Action, jolla yleensä viitataan johonkin lyhyeen ja ytimekkääseen konkreettiseen toimintakehotteeseen, jolla pyydetään vaikkapa painamaan jotain nappia ja siirtymään jonnekin. Copy taas voi olla lähes mitä tahansa hyvin hiotusta sloganista pitempään tekstisisältöön, joka pyrkii yhtä lailla saamaan aikaan jotain. Copyn päämäärä voi olla konkreettinen toiminta tai vaikkapa osallistuminen toivotunlaisen brändi-mielikuvan vaiheittaiseen rakentumiseen lukijan korvien välissä tai jopa ajatusjohtajuuden muodostumiseen jonkun toimialan sisällä.
Copywritingissa on tärkeää, että tekstillä onnistutaan “myymään” lukijalle se, mitä ikinä teksti koskeekaan ja että tekstin oikeellisuus ja sujuvuus, eli lukijakokemus on mahdollisimman hyvä. Jos yritys ei pysty sanallistamaan ja kirjoittamaan auki haluamaansa ymmärrettävällä ja laadukkaalla tavalla, se ei tule ihmisille selväksi ja edessä on ikävä kuilu yrityksen ja asiakkaiden välillä.
- Sisältömarkkinointi
Perinteinen markkinointi, minkälaisena markkinointi on siis ennen ymmärretty, on alkanut nykypäivänä menettämään hiukan kutiaan ja markkinoinnille on varsinkin internetin myötä syntynyt uusia erilaisia muotoja. Sisältömarkkinointi on yksi näistä. Sisältömarkkinointi on strateginen markkinointimenetelmä, joka keskittyy luomaan ja jakelemaan arvokasta, relevanttia ja johdonmukaista sisältöä, jolla pyritään houkuttelemaan luokse ja pitämään otteessa selkeästi määriteltyä yleisöä tai kohderyhmää, lopullisena päämääränä kääntää näitä maksaviksi asiakkaiksi.
Selvän myynnillisen pitchauksen sijasta sisältömarkkinoinnin idea on tarjota hyödyllistä ja relevanttia sisältöä prospekteille ja asiakkaille kipupisteiden tunnistamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Sisältömarkkinoinnin ja copywritingin ero taas on kummankin spesifissä tarkoituksessa. Copywriting on luonteeltaan myyvää ja sen tarkoitus on myydä ihmisille jotain ideaa, brändiä, ideologiaa, tuotetta tai palvelua. Sisältömarkkinointi taas informoi, opettaa tai viihdyttää ja se edustaa brändin ääntä. Kummankin strategisena lopullisena tavoitteena on tietenkin kasvattaa myyntiä ja tehdä kauppaa, mutta copywritingissa on kyse selkeästä ja aktiivisesta myymisestä, kun taas sisältömarkkinointi pyrkii pääsemään tähän tavoitteeseen herättämällä lukijassa tarvetietoisuutta sekä luottamusta ja uskottavuutta juuri tämän kirjoittavan tahon kyvystä täyttää nämä tarpeet.
- Konsepti
Määritelmiä konseptin käsitteelle on mainos- ja markkinointiviestintäalalla yhtä monta kuin alalla on ihmisiä. Käsitteen ymmärtää paremmin kun puhutaan vaikkapa markkinoinnin konseptista, viestinnän konseptista, mainonnan konseptista tai vaikkapa asiakaspalvelun konseptista, jne, eli rajataan hieman. Autoalaa seuraaville myös termi konseptiauto on tuttu ja tuotantoteollisuusalalla käsite tarkoittaakin yleensä prototyyppiä.
Laajemmin konsepti ymmärretään valitun liiketoiminnallisen strategian toteutukseen vaadittavien toimenpiteiden kirkastuksena, eli kirkkaina strategisina linjauksina. Konsepti johdetaan ylemmän tason strategiasta, jonka pitäisi pitää sisällään jotain oleellista kohderyhmästä ja markkinoitavasta tuotteesta ja palvelusta. Konseptilla kuvaillaan elegantisti mikä idea valittujen toimenpiteiden takana on. Konseptia voidaan kuvailla myös luonnoksena tai ennemminkin pohjapiirroksena, joka tuo selkeästi esiin miksi jotain tehdään, miten jotain tehdään ja mitä tällä halutaan saavuttaa.
Mainos- ja markkinointimaailmassa konsepti yleensä tarkoittaa runkoa ja kehystä, minkä sisällä ja millä tavalla jokin kampanja toteutetaan. Kampanja ottaa huomioon esimerkiksi edut ja hyödyt asiakkaalle, miksi näin on ja millä äänensävyllä tästä viestitään ja kenelle. Mitä enemmän kampanja onnistuu juuri halutun kohderyhmän silmissä ja mielissä vetämään mielenkiintoa puoleensa, olemaan relevantti ja uskottava, pitämään houkuttelemansa asiakkaat kiinnostuneina ja sitoutuneina sekä pysymään johdonmukaisena, sitä onnistuneempi kampanja on.
